lauantai 5. tammikuuta 2013

Ennis-Moher-Galway-Letterfrack-Connemara 30.12.2012-2.1.2013

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Joulu meni tylsissä ja yksinäisissä merkeissä kun olin yksin kämpässä täällä ja avainkorttini alkoi reistailemaan niin en sitten uskaltautunut kovin monesti ulos siinä pelossa että en pääse takaisin sisään kun kaikki muut ovat poissa. Jouluaattona kävin kuitenkin kaupungilla ja kävin oikein mukavan keskustelun hilpeässä huppelissa olevan liettualaisen tytön ja roskista ja maalipurkkeja rummuttelevan irlantilaispojan kanssa. Eli ei ihan täysin tylsää siis. Mutta mökkihöperöydestä saatoin alkaa kärsiä joka tapauksessa, minkä takia olikin tosi mukava lähteä sitten ennen uutta vuotta belgialaisen kämppikseni kanssa vähän kiertämään Irlantia. Tai no, suhteellisen pienellä alueella pysyimme mutta paljon hienoja maisemia tuli taas nähtyä!

Sunnuntai 30.12.

Lähdimme päivällä bussilla kohti Ennisiä ja saavuimme sinne ennen illan hämärtymistä. Kävimme International Food Storessa joka tarkoitti lähinnä Itä-Eurooppalaista ruokaa josta ostimme illallista ja iltapalaa. Sitten kävelimme hostellille jossa sitten huomasimme että pääsimme yksityishuoneeseen makuusalin hinnalla vaikka olimme varanneet makuusalin. Jei! Ja International Food Storessa oli Liptonin jääteetä puolentoista litran pullossa! Ah! Sitä on ollut ikävä! Oleilimme loppuillan hostellilla ja valmistauduimme matkan ensimmäiseen varsinaiseen etappiin...

Maanantai 31.12.

...eli Moherin kallioille! Hyppäsimme sinne vievään bussiin ja siellä oli tosi tuulista ja vähän sadekuuroista mutta sää oli oikeastaan juuri sopiva pieneen jyrkännekiertelyyn. Kävelimme vähän sallittujen rajojen ulkopuolellakin ja aika lähellä reunaa jossa olisi ollut ikävä liukastua. Onneksi maasto oli kokonaan märkää savea jossa on siis noin yhtä paljon pitoa kuin mustassa jäässä! Jei! Mutta selvisimme siis hengissä ja en nyt rupea taas kuvailemaan vaan pistän kuvia jotka eivät tietenkään näytä kallioiden hienoutta kunnolla:
Hobitit on vähän modernisoineet kolojaan.
KIVIKERROSTUMIA!
I believe I can... Wait! I can't fly! Good thing I remembered that!
Ja kengät reissun jäljiltä.
Palasimme takaisin hostellille bussilla ja ostimme ruokaa ja kiertelimme Ennisin keskustassa. Illalla palasimme hostellille. Emme juhlineet uutta vuotta mitenkään mutta se sopi ihan hyvin.
Double rainbow!

Tiistai 1.1.2013

Uusi vuosi! Lähdimme hostellilta bussiasemalle ja ajoimme sieltä Galwayhin, jossa vietimme päivän  kierrellen ympäri kaupunkia ja etsien auki olevia paikkoja joita ei ollut kovin paljon. Iltapäivällä otimme bussin Letterfrackin kylään, jossa seuraava majapaikkamme oli. Hostellin nimi oli Bards Den ja se oli oikein mukavan rento paikka. Pääsimme perille pimeällä ja söimme hostellilla illallista.

Keskiviikko 2.1.

Tulimme Letterfrackiin koska siellä sijaitsee Connemaran kansallispuisto. Lähdimme sinne aamusta koska bussiaikataulut olivat huonot (mutta niistä myöhemmin) ja näimme heti sisään mentyämme vuorivuohia tai jotain vastaavia pässejä/pukkeja! Jei!
Puistossa oli 3 km lenkki jonka puolesta välistä lähti 3,7 km lenkki joka kiipesi Diamond Hillille. Oli kamalan sumuista ja sateista mutta kiersimme molemmat lenkit. Diamond Hilliä lähestyttäessä näimme kyltin joka varoitti että älä kiipeä huonolla säällä mutta kiipesimme kuitenkin. Mäelle/kukkulalle/vaaralle/mikälielle meni sellaiset kiviliuskoista tehdyt portaat ja kiipeäminen oli mukavaa liikuntaa pitkän toimettomuuden jälkeen! Tuli siis vaellettua noin 8 km kun siihen lisättiin vielä matka puistoon ja takaisin ja puolen kilometrin luontopolku jonka myös löysimme puistosta.
Puistosta palasimme aika kylmissämme hostellin pubiin ja joimme kuumaa kaakaota ja lähdimme sitten kohti kotia. Niin kuin sanoin bussiaikataulut olivat niin huonot, että meidän piti liftata läheiseen Cliffdenin kylään että pääsisimme sieltä ajoissa Galwayhin vievään bussiin joka olisi ajoissa Sligoon menevää bussia varten. Rupesimme sitten liftaamaan vähän Letterfrackin ulkopuolella ja heti ensimmäinen auto pysähtyi ja mukava pariskunta otti meidät kyytiin. Sitten siinä ajaessamme kävi ilmi, että pari pystyi viemään meidät Galwayhin asti! Pääsimme vielä aikaisempaan Sligon bussiin Galwaysta kuin olimme suunnitelleet. Sitten palasimme kotiin hyvin väsyneinä mutta iloisina. The end. Jei.

Next time: Donegal Castle...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti