Alavilla mailla hallan vaara

Vähän suomi on paras kieli koska suomalaiset meteorologit voi sanoa noin ja se kuulostaa niin runolliselta! Ah! Halla! Saatiin tänne lopulta talvihallaa vähäksi aikaa mutta nyt se muuttui taas vesisateeksi. Rageeeeeee... Kamala ikävä kunnon talvea. Ehkä se on semmoinen helposti käsiteltävä asia millä purkaa koti-ikävää? Koska vähän tuntuu ikävä mutta kyllä täällä vielä jaksaa. En tiedä tuntuuko jouluna erilaiselta sitten kun olen täällä yksin. Sitten nähdään.

Tänään oli viimeinen koulupäivä ennen joululomia! Koko viikko meni palautteita kyselemässä ja deadlineja panikoidessa (vaikka en oikeastaan panikoinu hirveesti) ja tulostimien kanssa tapellessa. Oon tosi väsyny enkä oo käyny kuntosaleilemassa tai muutenkaan hikijumppailemassa kahteen viikkoon mikä on miulle tosi pitkä aika. Mutta ei jaksa. Liikaa kävelyä. Jalkoihin sattuu. Haluan kulkea paljain jaloin ulkona ja olen kulkenutkin aina välillä. Kylmältä tuntuu mutta silti niin ihanalta!

Äiti ja isi kävivät täällä viime viikonloppuna. Oli mukava nähdä ja sain samalla lopulta aikaseks käydä paikallisissa ravintoloissa ja löysimme varsin hyvän pubiravintolan nimeltä Fiddler's Creek jossa oli tosi hyvää ruokaa ja jopa kaksi kasvisvaihtoehtoa! Kävimme myös aika hyvässä italialaisessa ravintolassa. Ja yhtenä iltana mie kokkasin ja sekin onnistui varsin mahtavasti. Muuten tuli käveltyä Sligossa ja esiteltyä kaupunkia ja varailtua lennot takaisin Suomeen tammikuulle. Niin se aika vaan menee. Huh huh.

Kävimme myös Strandhillissa, joka on semmoinen surffailuranta mutta kävimme siellä vaan vähän kattelemassa. Meri oli ihanan harmaa ja vaahtopäinen ja näimme melkein Amerikan (mutta siinä oli vettä edessä ja tuhansia kilometrejä välissä eli emme oikeasti nähneet mitään mutta teoriassa katsoimme sinne suuntaan).

Ja yhtenä päivänä (sunnuntai) kävelimme sitten vähän kaupungin ulkopuolella olevaan Hazelwoodiin joka kuulostaa hyvin satumetsämäiseltä mutta oikeasti se... ON TOSI SATUMETSÄ! Siis aivan ihana paikka! Oli siellä järvikin mutta ne puut! Irlannin vanhoja puita ja paljon muratteja ja ah, niin ihanaa. Tunnelman pilasi vain se että meillä kaikilla oli joku fyysinen vaiva joka sattui kävellessä (miulla oli miun mystisesti kipeytyvä nilkka) emmekä sitten voineet kävellä koko maisemapolkua. Mutta enough with words, have pictures of it:

Niin ja sitten vielä: Kuuraa!